Matti Joonanpoika Mustonen (1862–1946)

Matti Mustonen mainitaan usein Verlan tehdasmuseon opastetuilla kierroksilla, joilla kerrotaan hänen tekemistään ”pirunikenistä” eli kuivaamon puusta tehdyistä pahvien ripustimista. Verlan seudun kyläyhdistyksen toiseen kyläkirjaan on Inkeri Sutela 2015 kirjoittanut Matista artikkelin otsakkeella ”Matti Mustonen -puuseppä -kirvesmies ja työväenaktivisti”. Siinä kerrotaan hänen elämästään Verlassa. Olen nyt selvittänyt mitä Matti Joonanpoika Mustonen teki ennen Verlaan tuloa.

Matti syntyi Iitissä, Vuolenkosken Mustilan talossa 14.7.1862. Hänen isänsä oli arvostettu talonpoika Joona Joonanpoika ja äiti Maria Tuomaantytär. Perheeseen kuului useampia lapsia, joista Matti oli nuorin. Isä kuoli 1874 ja Matin vanhin veli ryhtyi hoitamaan tilaa.  Matti pääsi ripille 1878. Ilmeisesti Matti oli kirjoitus- ja laskutaitoinen, koska hän lähti vuonna 1882 Iitin kirkonkylään kauppias Lundströmin palvelukseen neljäksi vuodeksi. Kirkonkirjaan on Matin sukunimeksi merkitty Mustonen ja ammatiksi kauppapalvelija ja vuoden 1884 kohdalla reserviläinen. Ilmeisesti Matti on hyväksytty vuoden 1884 kutsunnoissa ja joutunut suorittamaan reserviläisen asepalvelusta, johon kuului yhteensä 90 vuorokauden harjoitukset kolmena vuotena. Iitin reserviläiset kuuluivat Uudenmaan pataljoonan 1. reservikomppaniaan, jonka harjoitukset pidettiin kesäisin Artjärven Ratulan kartanon mailla.

Iitin kirkonkylästä Matti muutti takaisin Vuolenkoskelle 1886 ja meni naimisiin 26.12.1889 Maria Matilda Rikkilän kanssa. Vuolenkoskella heille syntyi tytär Rauha 1891 ja marraskuussa 1892 perhe muutti Verlaan. Matti työskenteli Verlan tehtaalla kirvesmiehenä ja puuseppänä. Perhe asui aluksi tehtaan lähistöllä Puolakan mailla olleessa talossa. Siellä heille syntyi vuosina 1894-1903 neljä poikaa. Kaikki lapset kävivät tehtaan kansakoulun ja tytär Rauha valmistui 1904 luokkansa parhaana oppilaana. Matti oli ammattitaitoinen puuseppä, jonka palveluksia käytettiin tehtaan töiden ohella monenlaisiin palveluksiin: Hän teki vainajille ruumisarkut ja useita veneitä ja kaikenlaisia tarvekaluja. Hänen sanotaan tehneen viulun jo 15-vuotiaana ja viimeisenä työnä jäi kärrinpyörä kesken.

Vuonna 1913 Matti osti pientilan Jaalan Pyörylästä ja antoi tilalle nimen “Hovi”. Sinne siirrettiin Verlassa ollut talo ja tila on edelleen suvun hallussa. Perheen siellä ollessa tytär Rauha muutti Helsinkiin ja vuoden 1918 jälkiselvityksissä vanhimmat pojat teloitettiin kapinallisina. Kaksi nuorempaa poikaa muutti myöhemmin lähiseudulle.

Matti oli aktiivinen monella tavalla.  Hän oli edustajana paikallisissa ja valtakunnallisissa järjestöissä ja myös Jaalan kunnanvaltuustossa 1920-luvulla. Hänet mainitaan myös työväenaktivistina. Hän oli Verlan ensimmäisen työväenyhdistyksen sihteeri ja rahastonhoitaja 1900-luvun alussa ja ammattiyhdistyksen edustajana 1910-luvulla. Matti Mustosen täyttäessä 75 vuotta 1937 kirjoitettiin hänestä Suomen Sosiaalidemokraatti lehdessä.

Digitaaliset aineistot - Kansalliskirjasto

Matin sanotaan olleen originelli ja häntä ei tarvinnut muiden mennä neuvomaan. Ilmeisesti siihen kuului myös musikaalisuus ja jonkinlainen näytteleminen, joka ilmaantui myöhemmissäkin sukupolvissa. Pojanpojasta Matti Mustosesta tuli ammattimuusikko. Tytär Rauha meni naimisiin teatterinjohtaja Sulo Autereen kanssa ja esiintyi useassa teatterissa ja myös radiossa. Heillä oli kaksi tytärtä, joista Liisa esiintyi jo nuorena Aunuksen rintamateatterissa yhdessä isänsä kanssa. Tytär Maija opiskeli Sibelius-Akatemiassa viulunsoittoa 1940-luvulla ja perusti yhdessä sisarensa kanssa naisyhtyeen Melody Sisters, joka esiintyi Suomen lisäksi Pohjoismaissa ja Keski-Euroopassa.

Matti jäi eläkkeelle vuonna 1939 ja asui Pyörylässä tilallaan vaimonsa kanssa. Matti kuoli maaliskuussa 1946 ja vaimo Maria lokakuussa 1957.

Hannu Pukkila
Arkistoahmatti, joka kirjoittaa Verlan tehtaaseen liittyvistä ihmisistä ja asioista.