Werlan Kiri, voimistelu- ja urheiluseura (1934–2023)

Vuonna 2024 huomasin Werlan Kirin lopettaneen toimintansa. Tiesin isäni olleen Kiriä perustamassa ja minulla olevan seuraan liittyvää aineistoa, kuten ensimmäisen juhannusjuhlan juliste. Selasin Kansalliskirjaston digitoituja lehtiä ja luin asioita Inkeri Ahveniston väitöskirjasta ja muista lähteistä. Näillä eväillä päätin kirjoittaa oman versioni Werlan Kirin vaiheista.

Kirin perustaminen

Kirin perustamiskokouksessa Mustanlahden koululla 1.3.1934 oli 40 osanottajaa. Seura perustettiin Valkealan puolella, mutta kotipaikaksi valittiin Jaala. Kokous päätti perustaa voimistelu- ja urheiluseuran, jonka nimeksi tulisi Werlan Kiri, kotipaikaksi Jaala ja se liittyisi SVUL:n ja sen liittojen jäseneksi Kymenlaakson piiriin. Ilmeisesti liiton valinta johtui siitä, että 1930-luvulla ainoastaan SVUL:n liittojen jäsenet pääsivät osallistumaan olympialaisiin. Verlan nuorisolla oli suuret suunnitelmat. Suomalaiset olivat menestyneet edellisissä olympialaisissa ja Selänpään Eino Rastas oli osallistunut kolmiin olympialaisiin.

Pari viikkoa myöhemmin pidettiin seuran ensimmäinen vuosikokous, jossa valittiin toimihenkilöt. Puheenjohtajaksi Kaarlo (Kalle) Pukkila, varapuheenjohtajaksi Otto Richter, sihteeriksi ja rahastonhoitajaksi neiti Naimi Grönstrand sekä johtokunnan jäseniksi Impi Helander, Lauri Kalliola ja Otto Pukkila. Urheilulajien ohjaajiksi pesäpalloiluun Arvi Kärkkäinen; yleisurheiluun Otto Pukkila; hiihtoon Toivo Ukkonen; voimisteluun Kaarlo Pukkila. Naisten voimistelun ohjaajaksi Impi Helander. Yleisö- eli ajanvietelajeina olivat pienoiskiväärillä ammunta ja nuolen eli tikanheitto.

Kouvolan Sanomat uutisoi aktiivisesti urheiluseurojen toiminnasta.”Yllä mainittu v.- ja u.-seura, jonka perustava kokous pidettiin t.k. 1 p:nä on paikkakunnalla tarpeen vaatima, sillä koko Jaalan pitäjässä ei ole ainoatakaan urheiluseuraa. Tämä Kymenlaakson ainoa, urheilun kannalta katsoen, musta pitäjä, on nyt liittynyt yhteen riviin muun laaksokuntamme kanssa. Koska „Verlan Kirin” toiminta tulee suuntautumaan, paitsi etupäässä Verlan osalle, myös suuressa määrin koko Jaalan pitäjään, olisi hyvin toivottavaa, että muultakin osalta pitäjää kuin yksinomaan Verlasta, liittyisivät tähän uuteen seuraan sekä nuoret että myös vanhempi väki.” Kouvolan Sanomat, 27.03.1934, nro 34, s. 3

Seuran rekisteröinti ei heti onnistunut. Anomus palautettiin takaisin, koska puheenjohtajaksi valittu Kalle Pukkila oli alle 21-vuotiaana alaikäinen. Seura rekisteröitiin yhdistysrekisteriin 1.8.1934. Saman vuoden marraskuussa Kiri hyväksyttiin SVUL:n jäseneksi ja Suomen Urheiluliiton, Hiihtoliiton, Painiliiton, Pesäpalloliiton ja Voimisteluliiton jäseneksi.

Suomen Valtakunnan Urheiluliiton (SVUL) jäsenet saivat 1930-luvulla edustaa Suomea olympialaisissa. SVUL oli Kansainvälisen olympiakomitean (KOK) virallinen yhteistyökumppani ja valitsi urheilijat Suomen olympiajoukkueeseen. Siihen aikaan Suomen urheiluliike oli jakautunut poliittisesti, ja vasemmistolaisen Suomen Työväen Urheiluliiton (TUL) jäseniltä oli pääsääntöisesti estetty osallistuminen virallisiin olympiakisoihin. Monet menestyneet urheilijat kuitenkin siirtyivät 1930-luvulla TUL:n riveistä SVUL:n alaisiin seuroihin päästäkseen edustamaan Suomea olympialaisiin.

Kirin alkutaival

Perustettujen seurojen ensimmäinen ongelma on uusien jäsenten ja rahan hankinta. Ei ollut mahdollisuutta saada rahallista tukea kunnalta tai erilaisilta säätiöiltä. Tehdasyhtiö oli toiminnalle myötämielinen, mutta rahaa se ei tiettävästi antanut. Rahat täytyi hankkia seuran omalla toiminnalla. Toiminnan rahoittamiseksi järjestettiin tanssiaisia, arpajaisia ja juhlia, joissa seuran jäsenet esiintyivät. Verlassa ei ollut urheilukenttää, jossa kilpailla eikä toimitaloa, jossa järjestää tilaisuuksia. Seuratalo oli asuinkäytössä ja juoksukilpailut jouduttiin pitämään maantiellä. Voimisteluharjoituksia pidettiin tehtaan ruokasalissa ja näytelmiä harjoiteltiin Naimi Grönstrandin asunnossa.

Verlan Kokkokalliolla seura järjesti juhannusjuhlia useana vuotena. Seuran jäsenet joutuivat esiintymään monenlaisissa tehtävissä. Vuonna 1935 oli ensimmäinen juhla, jossa ohjelma oli julisteen mukaan seuraava:

Juhannusjuhla 1935 Juhannuspäivänä klo 15 Verlan Kokkokalliolla

Alkusoitto (ork. Verla), Tervehdyspuhe. Kansantanhu, Murrejuttu, Pikkutyttöjen kukkaisleikki, Pikkupoikien säkkijuoksu

Väliaika

Soittoa, näytelmä ”Juhannustulilla”, Pikkutyttöjen hyppynuoravoimistelua

Köydenveto, Karkeloa!

Yleisökilpailuina: Ammunta, nuolen- ja renkaanheittoa ym.

Huom! Kakkuarpajaiset!

Pääsymaksu Smk 4;- ja 2:-

Juhannusjuhlien lisäksi järjestettiin iltamia, kevät- ja urheilujuhlia ja tanssiaisia useissa paikoissa, jotka oli vuokrattu tai saatu käyttöön yhteistyön kautta. Tilaisuuksista ilmoitettiin Kouvolan Sanomissa. Elokuussa 1937 järjestettiin arpajaiset. Verlan Kiri järjestää lauantaina ja sunnuntaina t. k. 7 ja 8 p:nä Arpajaiset Lauantaina t. k. 7 p:nä klo 19,30 TANSSIAISET Jaalan Ns:n talossa. Soittaa Veto. Liput 6 mk. Sunnuntaina t. k. 8 p:nä PÄIVÄJUHLA, alkaen klo 14. Ohjelman ja kilpailujen jälkeen tunti tanssia. ILTAMA alkaa samana päivänä samassa paikassa klo 19,30. Ohjelmassa m. m. näytelmä „Lainahöyhenissä”. Lopuksi tunti tanssia. Soittaa Pion, P:n soittokunta. Liput 6 ja 5 mk. Kaksipäiväisten juhlien ja tanssien tuotto oli hyvä. Lisäksi kaikki 5000 arpaa saatiin myydyksi ja ylijäämä niistä oli 7.434 markkaa.

Oma urheilukenttä

Vuonna 1974 Kirin 40-vuotisjuhlissa muistelivat Kalle Kalenius ja Kalevi Pukkila kentän perustamista seuraavasti:”Urheilukenttää tehtiin moukarin avulla. Paiskittiin puihin pahoja jälkiä ja tehtaan taholta todettiin, että nuo puut on kaadettava, nehän kuolevat. Näin laani vähitellen laajeni.” Lehdet kirjoittivat asiallisemmin."Ei ollut mitään kunnollista harjoituspaikkaa, joka on urheilutoiminnan menestymiselle välttämätön ehto. Pojat hyppäsivät pituutta ja työnsivät kuulaa parina ensi kesänä maantiellä. Kilpailut sentään pidettiin Jaalan suojeluskunnan kentällä. Oman urheilukentän aikaansaaminen Verlaan kyti kuitenkin kaiken aikaa mielissä. Yhtiön toimesta saatiin kenttäkysymys kuitenkin jo kesällä 1935 ratkaisuun. Syksyyn mennessä oli tasoitettu 40x45 metrin suuruinen alue, jolla on voitu pitää heitto- ja hyppyharjoituksia, maantien toimiessa kuitenkin toistaiseksi juoksuratana."  Kymi-yhtymä, 01.01.1937, nro 2, s. 36

 Kenttä otettiin käyttöön 21.05.1936

”Werlan Kiri järjesti torstaina ensimmäiset urheilujuhlat Verlan kentällä, jota on vasta viime syksynä alettu kunnostaa. Kentän teko on ollut kallista puuhaa, mutta onhan toki jo niin paljon tasaista, että voi hyppyjä ja heittoja harjoitella tasaisella, vaikka pehmeällä kentällä. – Kentän saamisesta on lausuttava parhaimmat kiitokset Verlan tehtaan johtajalle, erittäin isännöitsijälle, agronomi Breittensteinille. Kirin nouseva polvi alotti kilpailut kentällä runsaan yleisöjoukon läsnä ollessa.” (Kouvolan Sanomat, 23.05.1936)

Oma tanssilava

Onnistuneiden juhlien ja arpajaisten tuotolla saatiin rakennettua Verlan kentälle avoin tanssilava, joka katettiin sodan jälkeen. Tansseja lavalla pidettiin kesäisin 1960-luvulle saakka. Lavan avajaiset pidettiin sunnuntaina 12.6.1938. Ensin oli jäsentenvälinen 3-ottelu ja 1500 metrin juoksu. Sen jälkeen oli avajaistanssiaiset, joissa soitti 8-miehinen orkesteri ”Tempo”.

Seuran hallinto ja jäsenistö

Kirin puheenjohtajana toimi vuodesta 1935 lähtien Jalmar Moberg vuonna 1940 tapahtuneeseen kuolemaansa saakka. Hänen jälkeensä puheenjohtajana oli Kaarlo Kalenius 40 vuotta. Ensimmäisenä rahastonhoitajana ja sihteerinä yli kymmenen vuotta olit ehtaan kassanhoitaja Naimi Grönstrand vuodesta 1934 lähtien. Seuran alkuvuosien johtokuntaan urheilijoiden lisäksi kuului paikkakunnan opettajia, tehtaan työnjohtoa ja työväen aktiiveja.Seuralla oli huvitoimikunta, joka huolehti tilaisuuksien järjestämisestä.

Kirin jäseniä oli Verlassa asuneiden lisäksi myös muualta Jaalasta. Ensimmäisenä vuotena seuraan liittyi 86 jäsentä. Vuonna 1937 oli 150 jäsentä ja 1939 oli 107, joiden lajeina olivat yleisurheilu (24), voimistelu (60), hiihto (56) ja pyöräily (10). Sotavuosien jälkeen 1950-luvulla oli jäseniä 175 ja vuonna 1981oli 95 jäsenen lajeina yleisurheilu, hiihto ja kuntourheilu.

Loppulause

Werlan Kiri ry oli vuonna 1934 perustettu Verlan seudulla toiminut voimistelu- ja urheiluseura, joka edisti liikuntaa sekä paikallista kulttuuri- ja perinnetietoisuutta. Seura lopetti toimintansa vuonna 2023, ja sen varat lahjoitettiin Verlan Seudun Kyläyhdistykselle liikunnan edistämiseen.  https://www.verlanseutu.fi/tietoa-kylasta/historiaa/ 

Hannu Pukkila

Arkistoahmatti, joka kirjoittaa Verlan tehtaaseen liittyvistä ihmisistä ja asioista.