Konttoripäällikkö T.M.A. Ilmonen (1890-1958)

Verlan patruunan pytinki on avattu. Myös vastarannalla oleva virkamiestalo VB1 (Valkeala bostad 1) on saanut uuden värityksen, se on kunnostettu ja avautuu vuokrattavaksi.

VB1ssä asui vuosina 1931-1956 Verlan tehtaan konttoripäällikkö Ilmonen vaimonsa kanssa. Olen tutkinut talon tarinaa ja siinä asuneen pariskunnan elämää. Ilmosen muistiinpanot mainitaan usein lähteeksi, kun kirjoitetaan Verlan tehtaista.  Hän on kirjoittanut useita artikkeleita Kymi-Yhtymä lehteen nimimerkillä T.M.A.I. Ensimmäinen niistä ilmestyi vuonna 1937. Linkki Kymi-Yhtymä lehteen

Juttu on perusteellisesti kirjoitettu. Siinä on pieniä epätarkkuuksia, kun Ilmosella ei ollut lehdistölähteitä käytettävänä. Jutun perusteella minua alkoi kiinnostaa, millainen henkilö oli konttoripäällikkö, joka kirjoitti Verlan tehtaan vaiheista.

Ture Magnus Aleksander Ilmonen

Syntyi 1.12.1890 Helsingissä. Hänen isänsä Robert oli silloin kappalaisena Ristiinassa. Ennen Turea oli syntynyt Ristiinassa Kullervo Robert vuonna 1883. Turen syntymän jälkeen perhe muutti Askolaan, jossa isä toimi apupappina. Siellä syntyi tytär Margit Hellin 1896. Perheen äiti Maria Sofia Sturen oli syntynyt Helsingissä. Myöhemmin hän kävi Helsingissä Taiteenystävien piirustus- ja taidekoulua.  Kirkonkirjojen mukaan perhe asui Askolassa vuosina 1891-1914. Tuona aikana poika Kullervo kirjoitti ylioppilaaksi ja kouluttautui papiksi. Tytär Margit kävi muutaman vuoden yhteiskoulua ja meni sen jälkeen musiikkiopistoon.

Ture Ilmonen kävi neljä vuotta oppikoulua ja vuosina 1909-1913 Helsingin kauppiaiden kauppakoulua. Kauppakoulun käytyään Ture sai passin 6.10.1913 ja lähti Venäjälle Bakuun seitsemäksi vuodeksi. Hän oli vuosina 1914 — 1917 eri toiminimien palveluksessa, kuten Nobelin konetehtaalla kirjeenvaihtajana. Lokakuussa 1917 hän siirtyi Kymin Osakeyhtiön Bakun konttoriin toimien kirjanpitäjänä ja prokuristina. Ture palasi Bakusta vuonna 1921. Vuosien 1917-1921 aikana Baku oli levoton paikka. Sen öljystä taistelivat turkkilaiset ja englantilaiset sotilaat sekä venäläiset bolsevikit. Heidän voitettua Bakussa olleet suomalaiset pyrkivät palaamaan takaisin Suomeen. Osa onnistui palaamaan ja osa jäi Venäjälle. Tarton rauhansopimuksen jälkeen loput suomalaiset pääsivät takaisin Suomeen.

Ture Ilmonen oli niiden suomalaisen joukossa, jotka keväällä 1921 pääsivät Bakusta takaisin Suomeen. Kaikki Suomeen palanneet siirtolaiset kuulusteltiin ja pidettiin 14 vuorokautta karanteenissa. Kuulustelussa Ilmonen kertoi, että bolsevikit valtasivat Kymi Oy:n konttorin Bakussa maaliskuussa 1920. Sitä ennen olivat yhtiön työntekijät vieneet turvaan kassakaapin ja muut arvokkaat tavarat. Toukokuussa bolsevikit antoivat määräyksen, jossa kaikkia yhtiön työntekijöitä vaadittiin liittymään Neuvosto-Venäjän paperikomitean palvelukseen. Pakon edessä Ilmonen siirtyi, mutta lähti pian pakomatkalle kurjien olosuhteiden vuoksi. Pakomatkalla hänet pidätettiin, epäiltiin vakoojaksi ja kuljetettiin puoli vuotta vankilasta toiseen. Hänet vapautettiin joulukuussa 1920 ja lähetettiin Rostovaan ja sieltä Moskovaan. Saatuaan luvan hän tammikuussa 1921 tuli Valkeasaareen ja sieltä Terijoelle 29.1.1921, jossa hänet kuulusteltiin 10.2.1921.

Lopuksi kuulustelupöytäkirjassa mainitaan: ”Aikoo matkustaa Helsinkiin. Pöytäkirjaan merkitään, että Thure Magnus Aleksander Ilmonen kuulustelun jälkeen ja karanteenissa oloajan päätyttyä vapautetaan.”

(KA/1364/2025 Valtiollisen poliisin I arkisto: Ilmonen Ture Magnus Aleksander, syyskuu 1921 Valkeasaari)

Syksyllä 1921 Ilmonen oli kirjanpitäjänä Kuusankoskella Kymiyhtiön palveluksessa. Ture vihittiin 17.12.1923 Tyra Gertrud Maria Aleksandra (Märta) Vennströmin kanssa, joka oli syntynyt Maarianhaminassa 1893. Keväällä 1926 Ture Ilmonen siirtyi Verlan tehtaan palvelukseen. Aluksi hänet merkittiin konttoristiksi ja myöhemmin konttoripäälliköksi.

Ei ole tietoa missä Ilmoset Verlassa aluksi asuivat. Valkealan puolelle he muuttivat 1931. Silloin valmistui heidän käyttöön talo VB1. Pariskunta asui seitsemänhuoneen talossa vuoteen 1956 saakka, jollon he muuttivat Kouvolaan, missä T.M.A. Ilmonen kuoli 20.4.1958.

Ilmosten jälkeen talossa ei ole ollut vakituisia asukkaita. Rakennus on osa koulu- ja virkailija-asuntoa Jaalan puolelta. Tämä käy ilmi palovakuutusasiakirjoista, joissa alkuperäisen rakennuksen vakuutusarvoa on pienennetty. 

VB1 Ilmosen rakennus Aikaisemmat numerot kartoissa ja asiakirjoissa B3a, B22

Rakennusvuosi: 1886-1931. Rakentaja: Verlan puuhiomo ja pahvitehdas

Muutokset ja parannukset: Siirretty Jaalan puolelta, peruskorjattu 1951.

(Kuntoarviointi 1966)

Ture Magnus Aleksander Ilmosen ansiosta tiedetään monia asioita Verlan tehtaiden aikaisemmista vaiheista ja niihin liittyvistä taloista ja ihmisistä.

Ilmosen konttoripäällikön tehtävistä ei ole tarkempaa tietoa. Hänen mielenkiintonsa kohteet ja harrastuksensa tiedetään paremmin. ”Konttoripäällikkö Ilmosen monista eri harrastuksista mainittakoon arkeologia, postimerkkien keräily, urheilukalastus, kukkaviljely, taidemaalaus ja kirjallisuus. Kaikilla näillä aloilla on konttoripäällikkö Ilmonen saavuttanut asiantuntijoiden tunnustuksen ja hänen kaunis kotinsa on myös hyvä todistus siitä. Muun muassa on hänen vanhojen aseiden kokoelmansa harvinaisen suuri ja edustava. Konttoripäällikkö Ilmonen tunnetaan hiljaisena, ystävällisenä ja huumorintajuisena ihmisenä, ja suurena kirjallisuuden tuntijana on keskustelu hänen kanssaan aina mielenkiintoinen ja antoisa.”

(Kymi-yhtymä lehti 5/1950)

Hannu Pukkila

Arkistoahmatti, joka kirjoittaa Verlan tehtaaseen liittyvistä ihmisistä ja asioista