Verlan alue1

Tehdasmuseo, puuhiomo ja pahvitehdas

Verlan puuhiomosta ja pahvitehtaasta muodostettiin 1972 Suomen ensimmäinen tehdasmuseo. Tehdasmiljööseen kuuluvat rakennukset on suunnitellut arkkitehti Eduard Dippell. Museon omistaa ja sen ylläpidosta vastaa UPM.

Museoon voi tutustua ainoastaan oppaan johdolla ja opastuksia tarjotaan kansainvälisille vieraille eri kielillä. Museokierrokselle voi ostaa lipun verkkokaupasta tai museoalueen infopisteestä.

Verlan alue2

Patruunan pytinki

Vuonna 1885 rakennettu koristeellinen Patruunan pytinki on arkkitehti Eduard Dippellin suunnittelema. Vuonna 1898 kartanomaista pytinkiä korotettiin tornimaisella päädyllä ja samoihin aikoihin sen ympärille tehtiin värikäs puisto ja keilarata paviljonkeineen. Pytinki rakennettiin tehtaan johtajan Gottlieb Kreidlin eli Verlan patruunan asunnoksi. Hänen jälkeensä se toimi myös konttorina ja siinä asuivat tehtaan isännöitsijät.

Verlan alue3

Patruunan puisto ja hyötypuutarha

Patruunan puutarhassa kukkivat monet vanhat perinneperennat kuten syysleimut, ukonhatut ja päivänliljat. Puistossa kasvavat 1900-luvun alkupuolella istutetut jalopähkinä, okakuuset, kanadantuijat ja koskenrannan lehmukset sekä pytingin seinustalla villiviini. Puutarhassa järjestetään opastettuja kierroksia tehdasmuseon puutarhurin johdolla.

Verlan alue4

Kuivaamo

Kun vanha pahvikuivaamo paloi perustuksiaan myöten 1893, päätettiin uusi rakentaa kestävämmäksi. Eduard Dippellin suunnittelema kuivaamo muurattiin tiilistä vielä samana vuonna. Tarkkasilmäisenä arkkitehtina hän sijoitti uuden kuivaamon kirkkomaisen päädyn hallitsemaan maisemaa, kun tehdasta lähestytään Selänpään suunnasta.

Verlan alue5

Esihistoriallinen kalliomaalaus

Verlankosken niskassa on kalliomaalausten kokonaisuus, jonka iäksi on arvioitu 7000 vuotta. Tämä muinaismuisto löydettiin 1974. Punavärillä tehty maalaus näkyy pystysuorassa kalliopinnassa noin metrin korkeudella vedenpinnan yläpuolella. Kuvatasoista erottuu selvästi kahdeksan hirveä ja kolme ihmistä. Maalaukset edustavat Suomen kalliotaiteen vanhinta vaihetta, lähinnä kampakeraamista kulttuuria.

Verlan alue6

Historiapolku

Tehtaan tuntumassa polveilee opaskyltein varustettu maailmanperintökohteen historiasta kertova polku, joka lähtee esihistorialliselta kalliomaalaukselta ja kiertää koko tehdasalueen. Historiapolku kulkee muun muassa vuonna 2015 valmistuneen kävelysillan kautta, puuhiomon päätyseinän ja voimalaitoksen kanavan reunaan sijoitetun suojapadon välissä, osittain vedenpinnan alapuolella. Pato suojaa koko tehdasta mahdollisilta tulvavahingoilta.

Verlan alue7

Metsätietopolku

UPM Metsän tekemän noin kahden kilometrin pituisen metsätietopolun varrella voi nähdä suomalaisen metsän kiertokulun ja kasvun eri vaiheet sekä metsäluonnolle tärkeitä elinympäristöjä. Polulla päiväretkeilijä tutustuu reheviin kuusikkoihin ja kalliometsiin, sekä kauniisiin järvimaisemiin. (Metsätietopolku-esite, PDF)

Verlan alue8

Väentupa: infopiste ja museokauppa

Väentupa rakennettiin alun perin työläisten ruokalaksi, sittemmin se toimi tehtaalaisten harrastushuoneena ja myöhemmin muun muassa lomakylän kahvilana. Tänä päivänä Väentuvassa sijaitsee asiakaspalvelupiste, josta voi varata ja ostaa lippuja museokierroksille. Museokauppa ja infopiste palvelevat museon aukioloaikoina.

Verlan alue9

Myllymakasiini: lounaskahvila ja viinipuoti

Arkkitehti Eduard Dippellin suunnittelema koristeellinen myllymakasiini rakennettiin puistoon vuonna 1902. Rakennus muurattiin alueen punatiilisen ilmeen kevennykseksi vaaleasta, harvinaisesta Rakkolanjoen kaakelitehtaan valmistamasta maasälpätiilestä Rakennus toimi aikanaan varastotilana ja nikkariverstaana. Toisessa päädyssä oli vuosina 1952-1985 jauhomylly.

Verlan myllymakasiinissa palvelee kesäisin kahvila, josta voi ostaa lounasta ja maatilaleipomon tuotteita. Toisessa päässä, entisessä myllyn tilassa on Viiniverlan puoti.

Verlan alue10

Tallirakennuksen käsityöpuodit

Pienet käsityöpuodit palvelevat kesällä vanhassa tallirakennuksessa. Pikku Kipon keramiikkapuodin yhteydessä menneiden aikojen helmiä myy Vintage Frilla. Jaalan kädentaitajat myyvät paikallisten käsityöläisten tuotteita ja Torkel Design puusepän tuotteita. Tallirakennuksesta sijaitsee yleisö WC.

Verlan alue11

Seuratalo

Verlan tehdas rakennutti Seuratalon vuonna 1919 tehtaan työntekijöiden kokoontumispaikaksi. Seuratalo ehti toimia käyttötarkoituksessaan muutaman vuoden, mutta tehtaan kasvaessa kipeä asuntopula pakotti muuttamaan sen työläisten asunnoiksi 1923. Rakennus palautettiin harrastuskäyttöön jälleen 1947, kun tehdas rakensi sen viereen kaksi uutta asuinkasarmia. Lomakylän aikaan Seuratalo toimi lomalaisten ajanviettopaikkana 2000-luvun alkupuolelle, kunnes se jäi tyhjilleen. Seuratalo palautettiin entiseen asuunsa ja kunnostettiin talkoovoimin juhla- ja kokoustilaksi 2009-2012. Tilan voi vuokrata yksityistilaisuuksiin.

Verlan alue12

Perusnäyttely

Väentuvan alakerrassa oli aikanaan herrojen autotalli. Nyt tilassa on pieni perusnäyttely.

Verlan alue13

Kollamakasiini

Kollamakasiini eli pahvipaalien varasto toimii nykyisin vaihtelevien näyttelyiden näyttelytilana.

Verlan alue14

Keilaradan paviljonki

Patruuna Kreidl rakennutti puistoon keilaradan. Radan toisessa päädyssä oli samanlainen kahdeksankulmainen paviljonki kuin nykypäivään on säilynyt. Näiden välillä oli katettu koristeellinen keilarata. Nykyisin paviljongissa voi istuskella kahvilla ja sen seinillä on pieni valokuvanäyttely.

Verlan alue15

Palokalustovaja

Noin 1890 rakennettu palokalustovaja on pieni 6-kulmainen ikkunaton rakennus. Tehtaalla oli oma ruiskuryhmä, jonka toimintaa palokalustovajan näyttely esittelee.

Verlan alue16

Raamisaha

Verlan raamisahalla sahattiin puutavaraa Verlan tehtaan ja asuinalueen tarpeisiin. Nykyisin Raamisaha toimii näyttelytilana.

Verlan alue17

Uittoradan konehuone ja kiskot

Uittoradan konehuone 1960-luvun alusta, jolloin Verlassa siirryttiin irtouitosta nippu-uittoon. Niput vedettiin vaunuissa kiskoja pitkin ylävirrasta kannaksen yli tehtaan alapuoliseen Vähä-Kamposeen. Nykyisin rakennuksessa on Verla – osa Mäntyharjun väylän uittoa -näyttely.

Verlan alue18

Lipun torppa

Niin kutsuttu Lipun torppa on alueen vanhimpia rakennuksia. Nimensä se on saanut Verlan ensimmäisten asukkaiden, Lipun perheen mukaan. Perimätiedon mukaan tämä mökki olisi rajavartijan tupa 1700-luvun puolivälistä: Verlan läpi virtaavassa Kymijoen Mäntyharjun haarassa kulki vuosina 1743-1809 Ruotsi-Suomen ja Venäjän välinen raja. Ei ole kuitenkaan tarkkaa tietoa siitä, milloin ja mistä rakennus on siirretty Verlaan. Mökissä on kesäisin työläisasuntonäyttely.

Verlan alue19

Uittotupa

Verlan uittotupa rakennettiin 1900-luvun alkupuolella. Aikanaan se tarjosi tukkeja uittaneille lentojätkille yöpaikan rankan työpäivän päätteeksi. Nykyisin tupa on vuokrattavana.

Verlan alue20

Valkeala Bostad -mökit

Tehtaan Valkealan puoleisen rannan mökit oli rakennettu tehtaan maille ja tehdas lunasti mökkejä 1910-luvulta lähtien. Nämä työläisten asuinrakennukset ovat sittemmin palvelleet lomalaisia: 1967 lähtien Kymiyhtiön lomakylän käytössä ja nykyään mökit ovat kaikkien vuokrattavissa. Suuremmat vaaleat asuintalot VB1 ja VB3 olivat virkamiesten käytössä ja pienemmät punaiset työväen asuintaloja. Kirjaimet VB tulevat sanoista Valkeala Bostad.

  • VB1 Virkamiestalo
  • VB2 Rakennuksessa sijaitsi Tenhosen kauppa 1900-luvun alussa, tien puoleisessa päädyssä. Myöhemmin rakennus palveli työväen asuntoina.
  • VB3 Virkamiestalo
  • VB4 Työläisten asunto
  • VB5 Työläisten asunto, jossa asui muun muassa tehtaan mestari perheineen.
Verlan alue21

Leivo VB6

Leivo VB6 on 1880 rakennettu entinen työläisten asuinrakennus. Mökki on saanut kutsumanimensä Leivon perheestä, joka oli mökin viimeisimpiä asukkaita. Isäntä Aarne työskenteli tehtaalla hevosmiehenä. Hevoskierrolla nostettiin kuusipuita vedestä tehtaan käyttöön. Aarnen vaimo Eelin oli tullut tehtaalle töihin vastaanottajaksi vuonna 1946.

1920- ja 1930-luvulla mökki tunnettiin Setä-Tassun (tukkimies Taavi Pukkila) mökkinä. 1950-luvulla mökki tiedettiin Vainion mökkinä. Vasta myöhemmin mökkiä alettiin kutsua Leivon mökiksi.

Verlan alue22

VB9

Työläisten asunto, ns. Seppälän talo, joka on saanut kutsumanimensä tehtaalaisasunnon viimeisimpien asukkaiden eli Seppälän perheen mukaan.

Verlan alue23

Seppä-Mäki VB10

Seppä-Mäki, Valkeala Bostad 10, on 1890 rakennettu entinen työläisten asuinrakennus kauniilla kalliolla ja siitä on upea näköala museoalueelle. Mökillä on laaja nurmikkoinen piha ja oma, jokseenkin kallioinen ja syvä, ranta. Mökki on saanut kutsumanimensä tiettävästi tehtaan korjauspajalla työskennelleen seppä Anselm Mäen mukaan.

Verlan alue24

Pukkila VB13

Pukkila, Valkeala Bostad 13, on 1895 rakennettu entinen työläisten asuinrakennus, joka on saanut kutsumanimensä Pukkilan perheestä. Mökissä on tupakeittiö ja kaksi huonetta ja sillä on laaja nurmikkoinen piha sekä oma ranta.

Aina 1920-luvulta vuoteen 1945 taloa siis asuttivat Lydia (os. Lippu) ja ainakin eltarina ja rasvaajana työskennellyt Daniel ’Viiksi-Tane’ Pukkila lapsineen. Pihamaalla oli Pukkiloiden aikaan kasvimaa ja perunamaa, sodan aikaan istutettiin myös kessua. Rannassa oli isolla kivellä viippalauta, josta hypittiin uimaan, pieni leikkimökki ja sika, kanoja ja kukko.

Verlan alue25

Arkko VB14

Arkko, Valkeala Bostad 14, on 1898 rakennettu entinen työläisten asuinrakennus, joka on nykyisin täysin kunnostettu vuokramökki. Mökissä on keittiö ja tilava tupa. Mökki on talviasuttava ja rannasta löytyy saunakamarillinen ulkosauna.

Arkko on saanut kutsumanimensä viimeisimpien asukkaidensa mukaan. Väinö ja Hilda Arkko olivat lämminhenkisiä verlalaisia, jotka muuttivat mökkiin 1950-luvun puolivälissä. Väinö työskenteli tehtaalla rasvarina ja osasi kertoa Verlasta paljon tarinoita. Hilda oli puolestaan pitokokki, jolle vieraanvaraisuus oli kaikki kaikessa. Hildan saattoikin löytää monesti ihan vanhoille päivilleen asti seuratalolta juhlista kahvia keittelemästä ja emännöimästä.

Verlan alue26

Raili-Kaarina-mökit: Tuomi, Haapa, Pihlaja ja Paju

Puurakenteiset Raili-Kaarina -mökit tehtiin Kymiyhtiön lomakylään 1960-luvulla. Ne sijaitsevat noin puolen kilometrin päässä tehdasmuseolta Vähä-Kamposen rannassa, Verlankosken alajuoksulla. Nostalgisten 60-luvulla rakennettujen mökkien sydän on isoilla ikkunoilla ja takalla varustettu kodikas tupa.

Verlan alue27

Hirsniemen kämpät: Saukko, Orava, Mäyrä, Jänis ja sauna

Hirsniemen neljä kämppää tehtiin Kymiyhtiön lomakylään 1960-luvulla. Ne sijaitsevat noin puolen kilometrin päässä tehdasmuseolta, rauhallisessa niemessä. Pyöröhirsistä rakennetut mökit on remontoitu vastikään. Mökkien koko on 25 neliömetriä ja niihin mahtuu 3-4 henkilöä. Hirsniemen eläinten mukaan nimetyt kämpät vievät vieraansa keskelle aitoa metsän elämää hiekkapohjaisen järven rantaan. Hirsniemen sauna on ainoastaan Hirsniemen kämppien asukkaiden käytössä.

Verlan alue28

Voimalaitosalue

Voimalaitosalue on sähköyhtiö KSS Energia Oy:n hallinnassa. Alueelle on turvallisuussyistä pääsy kielletty. Voimalaitosalueella on kolme voimalaitosta vuosilta 1923, 1954 (Verla 1) ja 1995 (Verla 2), sauna, jauhomylly ja myllyn ruukki. Voimalaitos 1923 Tehtaan siirryttyä Kymiyhtiön omistukseen sen koneita sähköistettiin. Tehtaan koneet toimivat aiemmin vesivoimalla ja vuonna 1923 rakennettiin tasavirtavoimala, joka pyöritti tehtaan moottoreita ja valaisi myös tehtaan mökit.

Voimalaitos 1954

Vuonna 1954 rakennettu voimalaitos

Verla 1
Valmistusvuosi 1954
Keskivirtaama 40 m3/s
Putouskorkeus 6,2 m
Maksimiteho 1,5 MW
Vuosienergia 9 GWh

Voimalaitos 1995

Vuonna 1995 rakennettu voimalaitos

Verla 2
Valmistusvuosi 1994
Keskivirtaama 40m3/s
Putouskorkeus 6,2 m
Maksimiteho 1,6 MW
Vuosienergia 10 GWh

Voimalaitosalueen sauna
Jauhomylly ja myllyn ruuhi

Tilaus
Jos tilaus on keskeneräinen, näet sen tiedot tässä.