Breitenstein

Rafael ja Bruno Breitenstein – veljekset Verlan tehtaan paikallisjohtajina 1922-1950.

Rafael Breitenstein toimi Verlan tehtaan isännöitsijänä 1922 ja hänen veljensä Bruno Breitenstein taas oli Verlan puuhiomon ja pahvitehtaan pitkäaikaisin isännöitsijä vuosina 1923-1950.

Rafael and Bruno Breitenstein - brothers as local managers of the Verla mill 1922-1950.

Rafael Breitenstein was the superintendent of the Verla mill in 1922 and his brother Bruno Breitenstein was the longest-serving superintendent of the Verla groundwood and board mill from 1923 to 1950.

Diplomi-insinööri Fredrik Rafael “Riffa” Breitenstein 1886-1977

Rafael Breitenstein syntyi Viipurin läänin Pyhäjärven pitäjän Vernitsan kylässä 26.1.1886. Hänen isänsä oli agronomi Wilhelm Robert Breitenstein ja äitinsä Alexandrine os. Buttenhoff. Rafael meni naimisiin 1927 Ebba Eleonora os. Huikarinen kanssa. Seuraavana vuonna heille syntyi esikoinen Birgit ja sitä seuraavana vuonna lapsista keskimmäinen Stig. Vuonna 1933 syntyi perheen kuopus Wilhelm.

Rafael kirjoitti ylioppilaaksi 1903 ja sen jälkeen hän hankki insinööritutkinnon Dresdenin teknillisestä korkeakoulusta vuonna 1907. Hän jatkoi opintoja Dresdenissä vielä vuoteen 1908. Samana vuonna hän aloitti työt Hovinmaan paperitehtaalla. Seuraavana vuonna hän siirtyi Kissakosken paperitehtaalle, jossa hän toimi ensin käyttöinsinöörinä 1909-1915 ja sen jälkeen teknillisenä johtajana vuoteen 1919 saakka. Rafael tuli Verlan tehtaalle vuonna 1920 isännöitsijä Hjalmar Andersinin teknilliseksi avustajaksi. Rafael toimi Verlan tehtaan paikallisjohtajana 1922 ja sen jälkeen hän lähti alkuvuodesta 1923 Tampereen kattohuopa ja paperitehdas Oy:n teknilliseksi johtajaksi ja toimi tässä pestissä vuoteen 1934 saakka. Tuolloin hän hankki osake-enemmistön Näsijärvi Oy:n pahvitehtaasta ja toimi sen toimitusjohtajana 1934-1971.

Breitenstein toimi lisäksi Suomen kartonkiyhdistyksen hallituksen luottamustehtävissä 1942-1970 sekä Näsijärvi Oy:n hallituksen puheenjohtajana vuodesta 1954 lähtien. Hänellä oli hallitustehtäviä myös Jätekeskuksella. Hän oli lisäksi Suomen paperi-insinööriliiton jäsen vuodesta 1914 ja Suomessa toimivan ruotsinkielisten diplomi-insinöörien ja arkkitehtien järjestön Tekniska Föreningen i Finland jäsen vuodesta 1921 lähtien.

Breitenstein tunnettiin taitavana ammattimiehenä, erityisesti kartonkialalla. Häntä on kuvattu huomaavaiseksi ja sympaattiseksi ihmiseksi.

Master of Science in Technology Fredrik Rafael “Riffa” Breitenstein 1886-1977

Rafael Breitenstein was born in the village of Vernitsa in the municipality of Pyhäjärvi in the Vyborg Province on 26 January 1886. His father was the agronomist Wilhelm Robert Breitenstein and his mother Alexandrine née Buttenhoff. Rafael married in 1927 to Ebba Eleonora, née Huikarinen. The following year, they had their first child, Birgit, and then the following year their son Stig was born. In 1933, the family's youngest child, Wilhelm, was born.

Rafael took Finnish Matriculation Examination in 1903 and then obtained an engineering degree from the Technical University of Dresden in 1907. He continued his studies in Dresden until 1908. In the same year, he started working at the Hovinmaa paper mill. The following year, he moved to the Kissakoski paper mill, where he first worked as an operating engineer from 1909 to 1915 and then as a technical director until 1919. Rafael came to the Verla mill in 1920 as a technical assistant to the superintendent Hjalmar Andersin. Rafael worked as the superintendent of the Verla mill in 1922 and after that he left in early 1923 to become the technical director of the Tampere Roofing Felt and Paper Mill Ltd and held this position until 1934. At that time, he acquired a majority stake in the board mill of Näsijärvi Ltd. and served as its managing director from 1934 to 1971.

Breitenstein also held positions of responsibility on the board of the Finnish Paperboard Association from 1942 to 1970 and as the chairman of the board of Näsijärvi Ltd. from 1954 onwards. He also held board positions at the Waste Centre. He was also a member of the Finnish Association of Paper Engineers from 1914 and a member of the Tekniska Föreningen i Finland, an organisation of Swedish-speaking engineers and architects in Finland, from 1921 onwards.

Breitenstein was known as a skilled professional, especially in the paperboard industry. He has been described as an attentive and sympathetic person.

Lähteet:
Diplomi-insinöörit ja arkkitehdit matrikkeli 1973.
Ylioppilasmatrikkeli 1900-1907
Suomen paperi- ja puutavaralehti 31.1.1936.
Hufvudstadsbladet 26.1.1946.

Agronomi Bruno Arthur Breitenstein 1880-1958

Bruno Breitenstein toimi Verlan tehtaan isännöitsijänä 1923-1950. Hän syntyi Viipurin läänin Pyhäjärven pitäjän Vernitsan kylässä 16.5.1880. Hänen isänsä oli agronomi Wilhelm Robert Breitenstein ja äitinsä Alexandrine os. Buttenhoff. Bruno meni naimisiin Laelia os. Buttenhoffin kanssa ja pariskunnan ensimmäinen lapsi Marita syntyi 1911, pari vuotta myöhemmin 1913 syntyi Erna ja kuopus Walter syntyi 1918.

Bruno valmistui Viipurin ruotsinkielisestä lyseosta 1900. Tämän jälkeen hän opiskeli Mustialan maatalousinstituutissa, josta valmistui agronomiksi 1905. Myöhemmin hän teki useita opintomatkoja Ruotsiin, Tanskaan ja Saksaan. Vuosina 1903–05 hän hoiti Kiiskilän kartanoa. Vuosina 1905–1916 hän omisti lähellä Viipuria sijaitsevan Tervajoen kartanon sekä vuonna 1917 Thusbyborgin kartanon. Myytyään nämä kartanot hän siirtyi Kissakosken tehtaan palvelukseen 21.9.1918. Kissakoskelta agronomi siirtyi Verlaan isännöitsijäksi 1.2.1923. Hän viihtyikin Verlassa pitkään ja toimi tehtaan paikallisjohtana aina vuoteen 1950 saakka. Lokakuussa 1933 hänet nimitettiin myös Kymin maatalousosaston yliagronoomiksi, hänen erityisenä kiinnostuksen kohteenaan oli Ayrshire-jalostus. Vuoden 1950 alussa Bruno lähti ’eläkevirkaan’ takaisin Kissakoskelle, paikallisjohtajaksi. Eläkkeelle hän jäi 1954.

Ahvenisto kertoo väitöskirjassaan, että ”Kymin Osakeyhtiö tarvitsi maatalouden asiantuntemusta, sillä sen alaisuuteen oli ajautunut metsähankintojen yhteydessä useita maatiloja, ja osassa näistä viljelyä jatkettiin. Tavoitteena tehdasyritysten maanviljelykselle oli usein tuottaa elintarvikkeita omille tehdaspaikkakunnille.” ”Hänen (Breitenstein) varsinainen päätoimensa Kymin Osakeyhtiön maatalouspuolella vastasi kuitenkin enemmän hänen koulutustaan ja Verla oli oiva asemapaikka yhtiön omistamiin maatiloihin nähden. Kylällä muistetaankin akran ”lempilapsen” olleen vain muutaman kilometrin päässä sijaitsevan Ojaselan tilan, jolla kasvatettiin mm. ’suomenennätyssonneja’.”

”Häntä kutsutaan milloin Reitensteiniksi tai Reetestamiksi, milloin akkernoomiksi, akranoomiksi, akraksi tai noomiksi. Hän on ollut persoonallisuus, joka muistetaan, värikäs, originelli, itsevaltias, ’luontainen patruuna’, mikä asema hänelle annettiin ehkä toisaalta vanhojen aikojen perintönä ja tottumuksesta, mutta myös kunnioituksesta hänen persoonaansa kohtaan.”

Agronomist Bruno Arthur Breitenstein 1880-1958

Bruno Breitenstein worked as the superintendent of the Verla mill from 1923 to 1950. He was born in the village of Vernitsa in the municipality of Pyhäjärvi in the Vyborg Province on 16 May 1880. His father was the agronomist Wilhelm Robert Breitenstein and his mother Alexandrine née Buttenhoff. Bruno married Laelia née Buttenhoff and the couple's first child, Marita, was born in 1911, a couple of years later in 1913, Erna was born, and their youngest child, Walter, was born in 1918.

Bruno graduated from the Swedish-language Lyceum in Vyborg in 1900. After this, he studied at the Mustiala Institute of Agriculture, where he graduated as an agronomist in 1905. Later, he made several study trips to Sweden, Denmark and Germany. In 1903–05, he took care of the Kiiskilä manor. From 1905 to 1916, he owned the Tervajoki manor near Vyborg and in 1917 the Thusbyborg manor. After selling these manors, he went to the Kissakoski mill on 21 September 1918. From Kissakoski, the agronomist moved to Verla as a superintendent on 1 February 1923. He stayed at Verla for a long time and served as the mill's local manager until 1950. In October 1933, he was also appointed chief agronomist of the agricultural department of Kymi Company. He was interested in Ayrshire breeding. At the beginning of 1950, Bruno went back to Kissakoski, as a local manager. He retired in 1954.

In her doctoral dissertation, Ahvenisto says that "Kymi Company needed agricultural expertise, as several farms had come under its authority in connection with forest acquisitions, and farming continued on some of them. The goal was often to produce food for their own factory locations." "However, his (Breitenstein's) actual main occupation in the agricultural department of Kymi was more in line with his education, and Verla was an excellent place to work in relation to the farms owned by the company. The village remembers that Bruno's 'favourite child' was the Ojasela farm, located just a few kilometres away from Verla, where 'Finnish record bulls', among other things, were raised."

"He has been a personality that will be remembered, colourful, original, autocratic, a 'natural patron', a position which was given to him perhaps on the one hand as a legacy and habit of old, but also out of respect for his personality."

Lähteet:
Kymin henkilöstökortisto, UPM keskusarkisto
Ahvenisto Inkeri, Tehdas yhdistää ja erottaa, 2008.
www.krohnfamily.org