Kulttuurineuvos Eero Niinikosken puhe

Maailmanperintökohde Verlassa 12.6.2016

 

Arvoisat kuulijat, hyvät naiset ja herrat

 

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 20 vuotta siitä, kun Verla nimettiin UNESCOn maailmanperintöluetteloon. Tarkka nimeämispäivä on joulukuun 6:s. Samassa maailmanperintökomitean kokouksessa, joka pidettiin vuonna 1996 Meksikon Meridassa, listalle otettiin mm. Kölnin katedraali Saksassa, Baikal-järvi Venäjällä, Hiroshiman rauhanmuistomerkki Japanissa, Okapin eläintensuojelualue Kongon demokraattisessa tasavallassa, Bauhaus-arkkitehtuurin kohteet Weimarissa ja Dessaussa Saksassa, Skelling Michael – luostarisaari Irlannissa, Gammelstadin kirkkokylä Luulajassa Ruotsissa, Martti Lutheriin liittyvät kohteet Eislebenissä ja Wittenbergissä Saksassa sekä Schönbrunnin palatsi puutarhoineen Wienissä Itävallassa.

 

Miten näin erilaiset kohteet voivat olla sulassa sovussa samassa luettelossa? Vastaus kuuluu: siksi, että UNESCOn nimeämät maailmanperintökohteet ovat tasa-arvoisia keskenään. Jokainen kohde on omalla tavallaan uniikki, ainutlaatuinen. Kun kysyin tätä samaa asiaa 20 vuotta sitten heti Meksikon kokouksen jälkeen Museoviraston silloiselta pääjohtajalta, professori Henrik Liliukselta, hän sanoi, että ”maailmanperintöluetteloa voidaan verrata huippuluokan sinfoniaorkesteriin, jossa kaikki soittajat ovat niin hyviä, että kuka tahansa heistä voi nousta orkesterin solistiksi.”

 

Vaikka itse maailmanperintösopimus on jo yli 40 vuotta vanha, sitä ei tunneta kovinkaan hyvin. Olin kolme viikkoa sitten ryhmämatkalla Toscanassa, Italiassa ja ohjelmaamme kuului mm. peräti viisi maailmanperintökohdetta. Tämä on poikke-

uksellisen suuri määrä yhden matkan osalle. Hämmästykseni oli melkoinen, kun opas, joka muuten oli hyvin tietäväinen ja osasi asiansa, ei maininnut maailmanperinnöstä sanaakaan. Kun hänelle asiasta huomautin, hän hieman hämmästyneenä tokaisi, että ”niitähän on  Italiassa niin paljon, ettei niistä jaksa oikein lukua pitää”. Tämä pitää toki paikkansa; Italiassa on kaikkiaan 51 maailmanperintökohdetta eli enemmän kuin missään muussa maailman maassa. Silti niistä jokainen on pienen messun ja varsinkin tutustumisen arvoinen. Ei niitä turhan takia ole valittu ihmiskunnan iloksi.

 

Mutta miksi sitten tällaisia maailmanperintökohteita on ryhdytty valitsemaan? Asiaan havahduttiin heti toisen maailmansodan jälkeen, jolloin todettiin, että sota tuhosi niin paljon mittaamattoman arvokasta kulttuuriomaisuutta ja ainutkertaisia luontokohteita, että jotakin on tehtävä, ettei tämä hävitys enää koskaan toistuisi. Pieni esinäytös ja samalla käytännön harjoitus asiassa käytiin Egyptissä 1960-luvulla, jolloin rakennettiin yhtä maailman suurinta patoa Niilin alajuoksulle. Kun rakennustyöt olivat puolivälissä, huomattiin, että Assuanin jättipadon aiheuttaman vedenpinnan nousun vuoksi veden alle tulisi jäämään lukuisia historiallisia muistomerkkejä kuten erittäin kuuluisa Abu Simbelin luolatemppelikompleksi, jonka kaikki muistamme historian oppikirjoista.

 

Hätiin tuli YK:n alainen kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö UNESCO, joka organisoi kansainvälisen pelastusorganisaation miettimään ratkaisua vaikeaan pulmaan. Hankkeeseen tuli mukaan useita valtioita, jopa Suomi pienine pennosineen. Mutta miten ihmeessä voidaan pelastaa kallioon hakattu luolatemppeli ja sen edustalla olevat 20 metriä korkeat Ramses Suurta esittävät jättipatsaat, joita on sisäänkäyntiä vartioimassa kaikkiaan neljä kappaletta? Kun Niilin vedenpinta oli jo uhkaavasti nousemassa, ruotsalaiset rakennusinsinöörit saivat ajatuksen, että sahataan koko 3000 vuotta vanha hiekkakiviluomus palasiksi ja siirretään läheiselle ylängölle ja kootaan uudelleen mahdollisimman alkuperäisen näköiseksi.

 

Näin tehtiin. Kokonaisuuteen kuuluvat kaksi temppeliä leikattiin kolmeen tuhanteen 20 tonnin palaan. Työssä ei voitu käyttää koneita, vaan sahurit hankittiin Italian marmorilouhoksilta, missä oli totuttu sahaamaan kiveä käsipelillä. Hanketta johti 29-vuotias italialainen insinööri Pino Lucano, joka pyrki nuoruudessaan  kuuluisuuteen jalkapalloseura Interin puolustajana, mutta pääsikin aikakirjoihin maailmankuulun monumentin pelastajana. Kun tänään käy katsomassa Abu Simbelin temppeleitä, ei silmäntasalta pysty huomaamaan, että kokonaisuus on jättimäinen palapeli. Ilmakuvasta sen sitä vastoin huomaa helposti.

 

Projekti alkoi 1964 ja kesti neljä vuotta. Koska uusi sijaintipaikka oli tasamaata, oli tehtävä keinotekoiset vuoret temppeleiden taustaksi. Tähän käytettiin modernia betonitekniikkaa. Hanke maksoi 80 milj. dollaria eli 335 miljoonaa silloista markkaa.

Jonkinlaisen käsityksen summan suuruudesta saa, kun tiedetään, että Suomen puolustuslaitoksen menoarvio oli samoihin aikoihin reilut 500 milj. markkaa.

 

Tämän onnistuneen operaation johdosta UNESCOn yleiskokous perusti v. 1972 maailmanperintösopimuksen, joka jakaantuu kahteen osaan: luontokohteisiin ja kulttuurikohteisiin. Sopimuksen on tähän mennessä hyväksynyt 191 YK:n jäsenvaltiota. Ainoastaan kaksi valtiota vielä miettivät mukaantuloa. Kysymyksessä on kaikkein suosituin yleissopimus YK:n piirissä. Tällä hetkellä kohteita on 1031.

Ne sijaitsevat 163:ssa ei maassa, eli melko moni valtio on vielä ilman omia kohteita. Kaikki niitä kuitenkin haluavat, koska niillä on poikkeuksellisen suuri PR-arvo.

 

Suomi hyväksyi sopimuksen v. 1987. Sopivien kohteiden etsintä on kulttuurikohteiden osalta Museoviraston ja luontokohteiden osalta ympäristöministeriön vastuulla. Ensimmäisen kerran Verlan liittämisestä maailmanperintöluetteloon keskusteltiin jo v. 1986, kun Suomi valmisteli sopimuksen ratifiointia. Toisena vaihtoehtona näissä keskusteluissa oli

Sunilan tehdasalue Alvar Aallon arkkitehtuurin vuoksi. Vuonna 1988 tehtyyn ensimmäiseen viralliseen ehdokaslistaan tuli kuitenkin Verla ainutlaatuisuutensa ja alkuperäisyytensä vuoksi mukaan.

 

Jotta hankkeessa voitiin edetä, museon silloinen omistaja Kymmene Oy teki v. 1991 aloitteen koko museoalueen suojelusta. Kymen lääninhallitus päätti vuotta myöhemmin suojella rakennussuojelulain nojalla vanhan puuhiomon ja pahvitehtaan rakennukset ympäristöineen. Valtioneuvosto hyväksyi suojelupäätöksen keväällä 1993.

 

Tämän jälkeen UNESCOn maailmanperintökeskuksen nimeämät asiantuntijat ja muut arvioitsijat ryhtyivät laatimaan omia selvityksiään aina vuoden 1996 syksyyn saakka. Tärkeää oli saada selville kuinka ainutlaatuinen teollisuusperintökohde Verla oikein oli koko maailman mittapuussa. Maailmanperintökeskuksen silloinen johtaja, saksalainen kreivi Bernd von Droste zu Hülshoff, peruskoulutukseltaan metsänhoitaja, totesi omassa arviossaan: ”Verla ei ole suurin tai hienoin, eikä se ole maailmanlaajuisesti yhtä arvokas kuin Krakovan kaupunki tai Egyptin pyramidit. Verla on pieni yhteisö, mutta se oli merkittävä omalle ympäristölleen.

Verlan arvo on sen tyypillisyydessä; täällä näkee kuinka aikaisemmat sukupolvet elivät ja työskentelivät ympäristössä, jossa elämä ei aina ollut helppoa,” totesi kreivi von Droste.

 

Arviointityön aivan viime vaiheessa maailmanperintökeskus vaati vielä takuita siitä, että Verlan vanha kylämiljöö säilytetään muuttumattomana. Tämän varmistamiseksi silloiset Jaalan ja Valkealan kunnat ryhtyivät pikavauhdilla kesken lomakauden laatimaan Verlaan osayleiskaavaa, joka omalta osaltaan tuli säätelemään mm. ruukkikylän uudis- ja korjausrakentamista. Myöhempinä vuosina on käynyt ilmi, että v. 2001 hyväksytty osayleiskaava  oli tarpeellinen  vanhan kylämiljöön säilyttämiseksi.

 

Lopullinen päätös Verlan nimeämisestä Suomen neljänneksi maailmanperintökohteeksi tapahtui maailmanperintökomitean kokouksessa Meksikon Meridassa 6. joulukuuta 1996, kuten jo edellä totesin. Tuolloin UNESCOn luettelossa oli vajaat 500 kohdetta. Teollisuushistoriallisia kohteita oli vain muutama. Verla oli ensimmäinen puunjalostusteollisuutta edustava kohde ja on sitä edelleen.

 

Hyvät kuulijat, Verlan museovieraat kyselevät varsin usein kuka tai keitä ovat tai olivat ne henkilöt, joita on kiittäminen Verlan vanhan tehtaan säilyttämisestä jälkipolville. Kiitos kuuluu aivan erityisesti kolmelle Kymiyhtiön eli UPM-konsernin yhden kantayhtiön, palveluksessa olleelle neuvokselle. Ilman heidän ideoitaan, kulttuuritahtoaan ja vaikutusvaltaansa Verlan rakennukset olisivat mitä todennäköisimmin purettu ja niiden paikalle olisi tullut vähäinen kesämökkikylä. Yhteiskunta ei ollut vielä silloin juurikaan kiinnostunut teollisesta perinteestä ja sen säilyttämisestä.

 

Nämä kolme viisasta ja kaukonäköistä neuvosta olivat sosiaalineuvos Åke Launikari, opetusneuvos Veikko Talvi ja vuorineuvos Kurt Swanljung, joka viimeisimpänä tästä joukosta poistui keskuudestamme vain vajaa kuukausi sitten. Jokaisella heistä on tärkeä roolinsa Verlan säilymisessä. Tässä yhteydessä emme myöskään saa unohtaa Verlan nykyistä omistajaa UPM-konsernia, joka vastaa koko maailmanperintöalueen ylläpidosta ja on antanut vuosien mittaan huomattavan panoksen Verlan entisöintiin ja jopa uusinvestointeihin, joista viime vuonna valmistunut suojapato on kauaskantoinen hanke, koska se suojaa tehdasta mahdollisten tulvien aiheuttamilta vesivahingoilta.  Merkittävä tunnustus Verlalle on myös ympäristöministeriön tänä keväänä tekemä päätös, jolla suojellaan peräti 30 eri rakennusta maailmanperintöalueella niiden seitsemän lisäksi, jotka suojeltiin jo 1993 valtioneuvoston päätöksellä.

 

Arvoisat kuulijat, kuten on jo tullut esille, tänään juhlistamme sitä, että Verla on ollut mukana UNESCOn maailmanperintöluettelossa 20 vuotta. Miten se on vaikuttanut sekä Verlan tehdasmuseoon että koko kyläyhteisöön? Ennen vuotta 1996 museossa vieraili melko tasaisesti 10 000 kävijää, mikä on reilusti suurempi määrä kuin suomalaisissa museoissa keskimäärin. Maailmanperintölistauksen tultua suuren yleisön tietoisuuteen tapahtui kuten oli ennustettukin: museon kävijämäärä lähti jyrkkään nousuun. Kesän 1997 aikana kävi jo 17 000 vierasta ja vuonna 2004 peräti 22 000 vierasta. Tämä on toistaiseksi huippulukema.

 

Kotimaisten museovieraiden rinnalla myös ulkomaisten kävijöiden määrä on koko 2000-luvun kasvanut vuosi vuodelta. Viime kesänä saavutettiin ulkomaalaisten kohdalla ennätys, kun heitä tuli 1 558 henkilöä peräti 61:stä eri maasta. Kaukaisimmat kävijät saapuivat Australiasta, Uudesta Seelannista, Chilestä sekä ja Brasiliasta. Opastuskierros pystytään tarjoamaan viidellä eri kielellä, minkä lisäksi  jokaisen kierroksen alussa esitettävä  elokuva ”Näin tehtiin Verlassa käsipahvia”, voidaan tarjota seitsemällä kielellä. Filmiin voidaan lisäksi  yhdistää italian-, japanin- ja kiinankielinen tekstitys. Museon yli 40-vuotisen toiminnan aikana kyseistä elokuvaa on esitetty kymmeniä tuhansia kertoja, millä perusteella filmi on ylivoimaisesti eniten esitetty lyhytelokuva Suomessa.

 

Kasvavien turistivirtojen ohella Verlan nimeäminen maailmanperintöluetteloon on rikastuttanut  sekä Verlan kylän elämää että lisännyt kaupallisia ja kultturellisia palveluja niin itse museoalueella kuin sen lähituntumassa. Myös erilaiset kesätapahtumat ovat keränneet suuria kävijämääriä vuodesta toiseen. Kesän kohokohta on koskinäytös, joka järjestetään aina Verla-päivänä heinäkuun 18:s. Tällöin museon naapuri ja yhteistyökumppani KSS-Energia aukaisee patoluukut ja Mäntyharjun reitin vesimassat syöksyvät valtoimenaan alavirtaan. Komea näytös on paitsi viesti metsäteollisuuden alkuajoilta, myös muistutus siitä, että Verlankosken äärellä on tuotettu sähköä jo lähes 130 vuotta.

 

Hyvät naiset ja herrat, Verlan tehdasmuseon 10-vuotisjuhlassa museoajatuksen isä, opetusneuvos Veikko Talvi totesi, että teollisuuden ja tehtaiden museoiminen on ollut aina vaikeaa. ”Jos tehtaat eivät kannata, ne lopetetaan. Jos ne taas menestyvät, niitä laajennetaan. Molemmissa tapauksissa vanhoja rakennuksia häviää ja perinnettä katoaa”, pohdiskeli Talvi.

 

Onneksi Verlassa ei käynyt näin. Vanha tehdas ja koko ruukkikylä ovat säilyneet kuin ihmeen kaupalla muuttumattomina. Kuluvan vuosituhannen alkupuolella brittiläinen museoalan auktoriteetti Sir Neal Cossons ennusti: ”Seuraavien 500 vuoden ajan ihmiset tulevat katsomaan vanhoja tehtaita, entisiä kaivoksia ja rauta-

teitä sekä muita teollisuusperinnekohteita aivan samaan tapaan kuin he ovat aiemmin käyneet ihastelemassa muinaisten kulttuurien arvokkaimpia muistomerk-

kejä Egyptissä, Italiassa, Kiinassa ja Perussa.

 

Sir Nealin ennustus on jo nyt arkipäivää Verlassa. Kiitos UNESCOn maailmanperin-

nön.

 

Toivotan Maailmanperintökohde Verlalle ja sen vastuuhenkilöille onnekkaita vuosia

myös tulevaisuudessa.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 


Ajankohtaista


Kesän 2017 tapahtumia 22.05.2017
Verlaan bussilla kesällä myös viikonloppuisin 16.05.2017
Vapaa pääsy 18.5. 16.05.2017
Tule meille oppaaksi kesällä 2017! 26.01.2017
20 vuotta maailmanperintökohteena - näyttely Kouvolan pääkirjastossa 08.12.2016
Perjantaina 23.9. vapaa pääsy 20.09.2016
Uuden Verla-kirjan voi tilata myös verkkokaupasta 18.08.2016
Koko perheen Verla-päivä ma 18.7.2016 11.07.2016
Verlan luontoillat heinäkuussa maanantaisin, Lassi Kujala 29.06.2016
Kulttuurineuvos Eero Niinikosken juhlaesitelmä Verla 20 vuotta maailmanperintökohteena 14.06.2016
Verlan uittopäivät 11.-12.6. 03.06.2016
Pekka Töpöhännän seikkailut Verlassa 3.-10.7.2016 26.05.2016
Verlan Äitienpäivälounas 2016 20.04.2016
Kauden 2016 päivämääriä 20.04.2016
Verlassa nyt 37 suojeltua rakennusta 08.04.2016
Luento Verlan maailmanperintökohteeksi nimeämisestä - seuraa verkossa 24.2. klo 18 24.02.2016
Verlaan haetaan oppaita kesäksi 2016 28.01.2016
VERLASSA VAPAITA PUOTITILOJA 2016 13.11.2015
Verla hakee Europa Nostra palkintoa 10.11.2015
Lauvantaina 12.9. julkistetaan uusi rooliopastus! Ohjelmassa lisäksi työnäytöksiä sekä Eero Niinikosken luento teollisuudesta maailmanperintönä. 07.09.2015
SEMINAARI LA 5.9. Verla ja Venetsian julistus - Verlan suojelu kansainvälisten periaatteiden valossa 18.08.2015
Eero Niinikosken asiantuntijaluento siirtyy lauantaille 5.9.2015 18.08.2015
Verla-päivä la 18.7.2015 15.07.2015
JUHANNUS 17.06.2015
VAPAA PÄÄSY - LA 6.6 klo 12 - Verlan kesän avaus: taidenäyttelyn avajaiset, historiapolun avajaiset ja työnäytöksiä!! 05.06.2015
Iitin musiikkijuhlien konsertit 10.6. - LOPPUUNMYYTY 25.05.2015
Avoimet puutarhat 28.6. klo 12-18 19.05.2015
Tervetuloa viettämään äitienpäivää Verlaan! 29.04.2015
2.5. avaamme ohelman kera - lue lisää... 29.04.2015
16.5. pop up- ravintola ja vapaa pääsy opastuksille 29.04.2015
Kouvola-päivän bussikuljetus Kouvolasta Verlaan lauantaina 9.5. 29.04.2015
In memoriam Aarne Pajula (s. 15.7.1924, k. 24.2.2015 ) 10.04.2015
Laskiaistapahtumassa ilmaiset kierrokset su 15.2. - Tervetuloa! 06.02.2015
Tule meille töihin! 30.01.2015
Verla kiinnostaa maailmanlaajuisesti 12.12.2014
TONTTU TARINOI 14.12.2014 05.12.2014
Kesäkauden 2014 viimeinen viikonloppu 27.-28.9.2014 26.09.2014
Euroopan kulttuuriperintöpäivät 12.-14.9.2014 03.09.2014
Verlassa tapahtuu elokuun ensimmäisenä viikonloppuna 2.-3.8. 28.07.2014
Verla-päivä PE 18.7. - VAPAA PÄÄSY 17.07.2014
Rooliopastukset maanantaisin klo 14:30 heinäkuussa 07.07.2014
Kaikuvat kalliot -konserttisarja 2.8.2014 17.06.2014
2014 Näyttelyt 16.06.2014
Pro Litografia ry:n taidenäyttely Verlan kollamakasiinissa 24.8. saakka 12.06.2014
Elävän kuvan päivän uusintanäytös Verla-päivänä 18. heinäkuuta 12.06.2014
Museoviikko 13.-18.5.2014 12.05.2014
Tervetuloa uudistetuille www-sivuillemme 03.04.2014
www.verlanmokit.fi - Verlan mökit siirtyvät online-varauksiin 10.03.2014